Kun hevostelun aloitin, oli mulle aivan sama, minkä värinen satulahuopa oli tai sopiko hyttysmyssy suojien väriin. Tänä päivänä kaikki on toisin. Vuokrahevoseni omistaja miettii varmasti tälläkin hetkellä kuumeisesti, mikä uusi väri syksiksi kehitellään. Nyt on jo lilat, ruskeat, keltaiset ja oranssit värikokonaisuudet. Ensi kesäksi on jo ostettu pinkit tamineet (loimi, huopa, loimi, suitset, suojat, ratsastajalle kannukset...)

Minun oli sitten pakko itsekin selailla läpi hevostarvikeliikkeiden kotisivuja. Jenkkiläisiltä sivuilta löytyi aarteita! Lahjasettiin kuului satulahuopa, satulavyö ja otsapanta oikean värisine "timantteineen" ja turparemmin pehmikkeineen! Ja kaikki siis sävy-sävyyn! Eikä mitä tahansa värejä: oli pinkkiä, keltaista, erilaisia sinisiä, limen vihreää... Kaikkea mitä vain toivoa saattaa! Ainoa miinus oli, että saman värisiä suojia sieltä ei löytynyt. Ne pitää tilata jostain erikseen. Ei sillä, saahan niitäkin vaikka ja missä väreissä!

Jos olisin yhtään näppärämpi käsistäni, tulisi tämä olemaan alaani aikuisena: vääntäisin satulahuopia ja suojia kaikissa neonväreissä ja vaikka ihan mittatilaustyönä! Kyllä siinä moiset fyffet kääris, kun jokainen pollen omistaja nykyään haluaa kopukalleen aaw-niin-suloisen-värisiä kamoja, hinnasta viis!

Hohhoh, onneksi tämä ei ollut näin suuri trendi viis vuotta sitten. Kuin mulla ikinä olis ollu varaa pukea hevostani aina ties mihin kauniisiin väreihin. Ja vielä itsenikin sävy-sävyyn! Silloin kelpas yhdet perus mustat suojat, kaks huopaa (viininpunainen ja vaaleansininen) ja kaks satulavyötä (musta ja valkoinen). Ja itselläni toki sai olla ties minkä väriset tamineet. Ainoa, mitkä meillä yhteiskäytössä mätsäsivät, oli lämppärit ja fleece-loimi. Molemmat viininpunasia. Todella miehekästä.

Hevosalan hukkuessa materialismiin,

Hurricane.