Exäni astui armeijan harmaisiin viikko sitten. Kuullostaa tyhmältä, mutta mulla on kamala eroahdistus tällä hetkellä. Paskinta on se, etten voi asiasta oikeastaan kenellekään puhua, sillä jotkut kaverit ovat oikeasti kokeneet inttileskeyden ja se on varmasti ollut puuduttavaa. Ja mullahan kyse on vain exästä.

Kun kyse olisikin vain exästä. Tuosta ihmisestä on tullut pikkuhiljaa luottoihmiseni. Hänelle minä kerron ensimmäisenä, jos olo on kurja. Hän sanoo minulle, että nokka pystyyn Juniori ja olo on heti loistava! Synkistelyt ovat tipotiessään! Hän on myös loistavaa hauskanpitoseuraa! Voin soittaa koska vaan, että keitäppäs mulle kahvit, tulen käymään. Voidaan harrastaa seksiäkin ihan kaveripohjalla ja molemmille passaa homma ilman mitään sitoumuksia.

En ole ihminen helpoimmasta päästä. Kiukuttelen, vittuilen, olen kylmä ämmä. Moni ei ole sietänyt paskamaista minää, joten ovat sitten lähteneet kävelemään elämästäni. Tämä exäni on jaksanut seistä rinnallani jo melkein viisi vuotta, eikä hän siitä ole näillä näkymin katoamassa. Hän on kestänyt kiukutteluni pokerinaamalla ja lopuksi ottanut kainaloon kysyen, että sainko nyt purattua paskan fiiliksen.

Hän on täydellinen!

Paitsi että entiseen häneen verrattuna täys floppi. Äijällä on noussu hattuun suosio. Hän on siis tavan naisten kaataja :D Mutta mua hän kohtelee eri tavalla, koska meillä on niin pitkä ja vaiherikas historia.

Ja mulla on ikävä :/

Vuosi...

Olen idiootti, mä huomaan. Samainen piirre on noussu musta esiin monesti ennenki, mutta nyt on aika kertoa se julkisesti.

Mulla on monesti ollu vaan jotain pientä juttua jonku mukavan pojan kanssa. En kuitenkaan uskalla sitoutua ja tykkään enemmänkin valloittamisesta: kun on kerran saatu misteri kaatumaan, niin sille näytetään aamulla ovea, josta se ei tu enää uudelleen astumaan. Parhainta olis, jos kaikenlainen kommunikointi päättyis, jottei tarvii miettiä sanoja ja tekoja, voi olla avoin rempseä itsensä.

On kumminkin tilanteita, jolloin piiritys alkaa uudelleen. Ne on niitä hetkiä, jolloin on pienikin mahdollisuus, että misterillä on jo uusi nainen kierroksissa. Kaiketi mun pienessä pääkoppassa mä tarviin haaremia jumaloimaan mua. Mut ku emmä oikeesti tahdo.

"Mä en halua sua, mutta sulla ei saa silti olla muita."

Nyt on taas tämmönen hetki menossa. Tiedän, että jos nyt olis opiskelijabileet, tulisin viettämään jatkot viime kerran miekkosen kanssa ja jälleen kietomaan hänet itseeni, kunnes taas aamulla olen valmis jättämään hänet täysin huomiotta. Olen tehny tätä niin vitun monta kertaa, että alkaa jo hävettää.

Toisaalta joka kerta, kun teen tämän uudelleen, se ei toimi enää samoin. Miksen mä vaan voi ottaa tuota kokonaan??!!! Koska kyllä mä pidän oikeasti!

 

Tapasin netissä, suomi24:sen treffisivustolla yhden mukavanoloisen misterin heinäkuussa ja siitä asti ollaan juteltu säännöllisen epäsäännöllisesti. Aluksi keskustelua käytiin vain suomi24:sen kautta, mutta nyt mese on ollut käytössä kuukauden verran.

Alussa mua ei juurikaan kiinnostanut koko ihminen, mutta päätin kirjoitella takaisin kohteliaisuussyistä. Nyt musta on outoa, kun hän ei oo mesessä eikä tuu olemaan koko viikonloppuna. Kokoajan tekee mieli tarkistaa, olisiko hän sittenkin tullut piipahtamaan koneella.

Ongelmiakin on. Hän asuu muualla, mutta tulee viikonloppuisin kotikaupunkiini vanhempiensa luokse. Ei siinä, mutta niin menen miäkin porukoille toiseen kaupunkiin usein!

Hän on hirmu ujo ja etenkin tyttöjen suhteen. Hänellä ei ole niin minkäänlaista kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta. Ehkä menen nyt asioiden edelle, mutta jos tästä jotain on kehkeytymässä, niin mua epäilyttää hirmuisesti mm. seksin laita. Itse kun koeajan tyypit mieluusti aika nopeeseen tahtiin.. Ensisuudelmaakaan en ole normaalisti jaksanut päivää pitempään!

Ja sitten on vielä mun puolelta überpinnallisuus: Mä en usko, että hän vastaa mun mielipidettä hyvännäköisestä miehestä. Aina sanotaan, että sisin on tärkein ja onhan se, mutta mä en voi tuntea vetoa ihmiseen, joka ei vaan omaa silmää miellytä! Toisaalta nyt kun ollaan tutustuttu, niin ehkä mä katson häntä jonkinsortin vaaleanpunaisten lasien läpi. Mutta jos se ei menekään niin!

Hän aikoo pyytää minua ulos ehkä parin-kolmen viikon kuluttua. Jännitys ja kiire tähän näin myöhään ajankohtaan syynä. Minua puolestani jännittää se, että miten minä voin jättää tuon kaiken tämän jälkeen. Hän on monesti valitellut, ettei kukaan tyttö ole hänestä lämmennyt ja tiedän, että todennäköisesti tulen olemaan yhdeksäs yritys listalla. Ja kun hän ei ole näin avoin ollut yhdenkään tytön suhteen! Mä en ole varma, että onks musta kenenkään ensimmäiseksi tyttöystäväksi!

Ehkä panikoin turhaan, mutta mulla on vaan niin sekavat fiilikset tämän suhteen.

Ja kun mulla on vielä kaikenlaisia sutinoita vähän kenenki kanssa.. Mä en tiedä, että kuinka hyvin pystyn sitoutumaan häneen, jos tällainen tilanne eteen tulee.

"Minä rakastan sinua". Maailman kamalin ja ihanin lause. Lause, jota itse en haluaisi sanoa ikinä. En välttämättä kuullakaan.

 

Kun sanotaan toiselle ensimmäistä kertaa tuo maaginen lause, on ajankohdalla väliä. Peräti vielä niin paljon, ettet todennäköisesti onnistu valitsemaan sitä oikein ja saat kurat niskaan. Et saa sanoa sitä liian aikaisin, muuten ahdistat kumppanisi seinään: hänelle tulee paniikki siitä, onko hän itse valmis sanomaan samaa sinulle. Ja jos ei ole vielä, niin onhan hän pian valmis, onhan??!!

Lausumista ei saa pitkittääkään. Muuten toinen epäilee, että uskaltaako hän sanoa sitä, kun ei toinenkaan saa sanottua. Kysymykseen tulee myös parisuhteen vakavuus. Ollaanko tässä nyt kokeilumielellä vai tositarkoituksella. Mieleen saattaa hiipiä pelko myös siitä, että onko kumppani jollain lailla tunnevam,mainen, kun hän ei osaa edes tunteitaan pukea sanoiksi.

Jos kuitenkin hetki on näiltä osin kunnossa, menee se reisille joltain osin. Pitäisi olla tumma taivas, ilotulitus ja hempeä lumisade. Tai jos tämäkin on saatu kohdilleen, on hetki sittenkin liian kliseinen, eikä sekään kelpaa! Jos taas viedään kaikki korullinen hetkestä pois, on se liian tavallinen. "Suurin ongelma on se, ettei ole ongelmaa".

 

"Minä rakastan sinua" on oivallinen vallankäytön väline. Kun sanot sen ennen Häntä, voi toiselle tulla huono omatunto ja voit sen valossa lähteä vaikka poikien kanssa baariin ja tulla seuraavana päivänä kotiin ja tyttönen silittelee päätä. Sait anteeksi.

Kumppanin seksuaalinen hyväksikäyttö on liian helppoa kuitata sanomalla "Minä rakastan Sinua". Hän rakastaa, teko oli sulaa rakkautta, sen osoitus. Se on normaalia. Mutta ei että se sattuukaan, monin tavoin.

 

Toki tuon lauseen voi sanoa sydämen pohjasta ja toinen voi vastata siihen rehellisesti, ilman mitään paineita, "Niin minäkin sinua". Se on ideaalitilanne. Mutta koska en usko, että minulle käy niin onnellisesti, olen mielummin hiljaa ja toivon, että tuleva siippanikin ymmärtää. Itsehän mieluiten kuulisin tuon krapula-aamuna, mahdollisesti sen jälkeen kun olen juuri oksentanut ja käynyt haisevalla krappepaskalla. Ja mies vieressä tekis myös kuolemaa. Siinä olis romanttista realismia!

Huomasin kuuntelevanimonta kertaa putkeen tiettyjä biisejä. Mietin, mikä missäkin oikein koukuttaa. Kyllä se on pakko sanoa, että olen lyriikkaihmisiä! Tottakai biisi voi olla mukava ja menevä ja se tempaa mukaansa siksi, mutta yleensä mulla syntyy rakkaussuhde biisiin tyyliin yhden lauseen takia. Nyt olisi tarkoitus poimia muutamia. Soittolistaa rullaamaan ja katsomaan, miksi biisi onkaan koneella!

Kertakäyttöelämässä
Päivä päivää kierrättää

By Hector - Kuunnellaan vaan taivasta

Tiedän mitä pitää sanoa
mikä ilme milloinkin tulee olla tiedän mitä multa halutaan kuulla

By Kaija Koo - Anna anteeksi

Mm, mä tiedän, sun on vaikee ymmärtää.
Haluan sun lähelle, mutten, että kosket.

By Irina - Hiljaisuus

What do you feel when you look in the mirror
Are you proud

By Pink - Dear Mr. President

Pidän sinusta, siinä kaikki. Pitääkö se todistaa tuhansilla sanoilla?

By Anna Puu - Pieni ja hento ote

Mä oon leikkinyt niin kauan, mä tahtoisin viimein jo lopettaa
Mä oon liian monta kertaa herännyt, kun valheet alkaa suupielistä taas valumaan

Ja

Tää ei oo sattumaa, tää on kohtaloo, tää on kaikki tässä nyt

By Sir Elwoodin hiljaiset värit - Älä mee

Aaw, ja yks rakkaus vielä: Takida - Curly Sue <3