Pitkän sumppaamisen jälkeen sain tänää avaimeni takaisin Misteriltä. Oon pettyny: olin koko illan, aamun ja päivän psyykanny itteäni siihen, että suutelen häntä ja pomppaan nopsasti takaisin autooni, jättäisin pallon vähän niinku hänelle. Paskammarjat, siinä vedettiin röökit, sanottiin heipat ja lähdettiin. Mietin kyllä sitä repäsyä, mutta tuntui, ettei se olisi sopinut tilanteeseen. Toisin sanoen pupu hyppäsin pöksyyn kriittisellä hetkellä. Ja meillä kun ei periaatteessa ole enää tarvetta nähdä toisiamme..

 

Olin tänään muutenkin ahkera. Kävin hakemassa ajokortin. Nyt on pysyvä! Vanhenee vasta 11.9.2059. Sain leffan "kaupanpäälle". Teiden valtaajat. Kiinnostaa ihan vitusti.

 

Porukat on Ranskassa ja mulla hajoo pää. Olen kahden kissan ja kahden koiran kanssa kotosalla. Jumissa täällä kivasti! Toinen kissoista onneksi on ulkona, mutta toinen on pentu ja siitä riittää riesaa toisenkin edestä! Hajottaa paikkoja, leikkii äänekkäästi, herättää aamuviideltä.. lista on lähes loputon! Koirissa on vähän sama juttu, toinen on helppo ja lutunen, toinen rapsuttaa itseään kokoajan (ei saisi) ja kusee mielenosoituksellisesti joka nurkkaan! Noiden takia joudun heräämään viimeistään ysiltä lenkille ja ruokkimaan. Joudun dataamaan olkkarissa ja nukkumaan porukoiden sängyssä. Näistä seurauksena selkäni huutaa leipää.

 

Äh, ketä tämä kiinnostaa kuitenkaan...